Eläimet vanhenevat siinä missä ihmisetkin, ja esimerkiksi koiran vanheneminen voi tuoda mukanaan isojakin muutoksia. Miten voit tukea vanhan koiran ja muiden lemmikkivanhusten arkea?

Eläimen ikääntyminen kuuluu yhteiseen elämään. Kun ymmärrät, miten esimerkiksi koiran terveys ja käytös voivat muuttua iän myötä, saat oivan mahdollisuuden muokata vanhan koiran loppuelämästä entistäkin antoisampaa.

Tässä tekstissä syvennymme eläinten vanhuuteen. Vaikka näkökulma on pääasiassa vanhan koiran arjessa ja hyvinvoinnissa, käsittelen artikkelissa tuttuun tapaan myös muita eläinlajeja.

Milloin eläin on vanha?

Eläimet saavuttavat vanhuusiän eri vaiheissa. Myös eliniät vaihtelevat paljon.

Esimerkiksi kissa on vanha, kun sen mittariin pyörähtää 10 vuotta. Hevosen vanhuusvuodet puolestaan häämöttävät noin 16-vuotiaasta eteenpäin. Koirilla vanhuus vaihtelee roduittain, mutta yleisesti ottaen koirien katsotaan olevan vanhoja, kun ne täyttävät noin 7–9 vuotta.

Monet eläimet elävät nykyisin pidempään kuin ennen. Joissakin maissa eläinten eliniänodote on noussut jopa 230 prosenttia. Pidempää elinikää selittävät muun muassa eläinlääketieteen kehittyminen sekä lemmikinomistajien parempi ymmärrys eläinten hyvinvoinnista, turvallisesta arjesta ja tarpeista.

EläinlajiElinikä
Koira, jackrussellinterrieriNoin 13 vuotta
Koira, rottweiler9–10 vuotta
Kissa15 vuotta (voi elää yli 20-vuotiaaksi)
Kilpikonna (maakilpikonnat)50–80 vuotta (voi elää yli 100-vuotiaaksi)
Hevonen20 vuotta (voi elää noin 30-vuotiaaksi)
Kana, ei tuotantoeläin7 vuotta
Kana, tuotantoeläin1,5 vuotta
Kesyrotta2 vuotta
Norsu, luonnossa60–70 vuotta
Norsu, vankeudessaAlle 40 vuotta
Kani8 vuotta (voi elää noin 12-vuotiaaksi)

Siinä missä kilpikonna saattaa elää yli 100-vuotiaaksi, kesyrotan elämä päättyy usein jo muutaman vuoden jälkeen.

Kaikki eläimet eivät saa elää niin vanhaksi kuin ne voisivat elää.

Monet suurikokoiset eläimet elävät pitkään. Koirien keskuudessa sama ei kuitenkaan päde, vaan suuret koirat menehtyvät aikaisemmin kuin pienet. Syytä tähän ei vielä kunnolla tiedetä, mutta eräässä tutkimuksessa on arvioitu, että koirien jalostaminen suuriksi altistaisi ne etenkin syövälle.

Kesyrotta kurkistaa huonekalun takaa.
Kesyrotat elävät vain harvoin yli 3-vuotiaaksi. Kasvaimet ovat yleinen kuolinsyy.

Saako eläin elää vanhaksi?

Kaikki eläimet eivät saa elää niin vanhaksi kuin ne voisivat elää. Yksi esimerkki tästä on kana. Luonnossa kanat elävät noin 7-vuotiaaksi ja onpa jopa 15-vuotiaitakin kuopsuttajia tavattu. Mutta kanat jotka kasvatetaan ruoaksi saavat elää vain 1,5-vuotiaiksi.

Norsut puolestaan elävät luonnossa noin 60–70-vuotiaiksi, mutta eläintarhassa on harvinaista, että norsu näkee 40-vuotissyntymäpäiviään. Usein elinikä jää vieläkin lyhyemmäksi.

Lehmät puolestaan teurastetaan tehotuotannossa nuorina, noin 4–5-vuotiaina. Naudan luonnollista elinikää ei nykyisellään edes tiedetä, sillä luonnossa nautoja ei tavata enää vapaana.

Toisaalta on myös eläimiä, jotka luonnossa elävät lyhyemmän elämän kuin saman lajin yksilö huolenpidon ja hoivan piirissä. Esimerkiksi kotikissa elää turvattua elämää ja saa eläinlääkärin hoitoa tarvittaessa, kun taas villikissa kokee monenlaisia vaaroja aina petoeläimistä sairauksiin. Myös villihevoset elävät tyypillisesti lyhyemmän elämän kuin ihmisten kanssa elävät hevoset.

Koiran vanheneminen aiheuttaa monenlaisia muutoksia

Eläimen vanheneminen muuttaa usein paitsi terveyttä joskus myös käyttäytymistä. Muutokset ovat aina yksilöllisiä; jotkut koirat voivat olla hyvinkin terveitä ja terhakoita vanhanakin, kun taas osa nuoremmista lajitovereista sairastuu jo varhain.

Seniorilemmikin terveys tulisi tarkistuttaa eläinlääkärin luona noin kerran vuodessa.

Eletty elämä jättää myös jälkensä. Traumaattiset tapahtumat kuten löytötarhaelämä, omistajan vaihtuminen tai loukkaantuminen voivat myöhemmin aiheuttaa sairauksia vanhalle koiralle. Elintavoilla, esimerkiksi ruokavaliolla, on niin ikään oleellinen vaikutus hyvinvointiin.

Iäkäs koira pötköttää maton päällä lattialla. Koiran silmissä on kaihia.
Kaihi näkyy vanhan koiran silmissä samentumisena.

Käydään seuraavaksi läpi yleisiä vanhuuden mukanaan tuomia seikkoja koiralla. Samankaltaisia muutoksia tavataan muillakin eläinlajeilla, joskin sairaudet vaihtelevat lajeittain. Esimerkiksi vanhalla kissalla maksa- ja munuaisongelmat sekä kilpirauhasen liikatoiminta ovat yleisiä, kun koiria vaivaavat muut sairaudet.

Vanhan koiran “vaivat”

  • Näkö, kuulo ja makuaisti heikkenevät.
  • Nivelet voivat jäykistyä ja kipeytyä.
  • Aineenvaihdunta hidastuu, koira saattaa lihoa helpommin. Toisaalta myös laihtuminen on mahdollista.
  • Kognitiiviset toiminnot voivat heikentyä, muisti heikkenee.
  • Turkki harmaantuu ja muuttuu.
  • Hampaiden kunto voi huonontua.
  • Touhukkuus vähenee, nukkuminen ja syvä uni lisääntyvät.
  • Koira ei välttämättä ota kontaktia enää niin paljon etenkään vieraisiin ihmisiin.
  • Pelokkuus ja ääniarkuus saattavat lisääntyä (arkuutta voivat osittain selittää muistin, kuulon tai näön ongelmat).
  • Palautuminen stressaavista tilanteista vie pidempään. Iäkäs koira kestää yleensäkin huonommin stressiä.

Iäkkään koiran yleisiä sairauksia

  • Nivelrikko
  • Hammassairaudet
  • Diabetes ja muut hormonaaliset ongelmat
  • Kasvaimet ja syövät
  • “Alzheimer” eli CDS (Cognitive Dysfunction Syndrome)

On havaittu, että koirien Alzheimer vaivaa noin 28 prosenttia 11–12-vuotiaista koirista ja peräti 68 prosenttia 15–16-vuotiaista. Koira voi olla levoton, pelokas, ahdistunut tai jopa aggressiivinen. Uni-valverytmi saattaa muuttua. Vuorovaikutus voi ontua ja oppiminen heikkenee. Tutun ympäristön hahmottaminen ei enää suju ja koira saattaa vaikuttaa eksyneeltä.

Näin huomioit iäkästä lemmikkiä arjessa

Eläinten vanhuus näkyy hiukan poikkeavin tavoin lajista riippuen. Siksi on tärkeää, että otat huomioon eläimen yksilölliset tarpeet. Alla on kerrottu yleisellä tasolla, mihin iäkkään eläimen arjessa on hyvä kiinnittää huomiota.

Terveystarkastukset

Eläimen kipua ja sairauksia on yleisesti hankala tunnistaa, siksi seniorilemmikin terveys tulisi tarkistuttaa eläinlääkärin luona noin kerran vuodessa. Esimerkiksi kissalla munuaisten vajaatoiminta oireilee vasta sitten kun munuaisista on jäljellä enää yksi kolmasosa. Säännölliset laboratoriokokeet paljastavat sairauden hyvissä ajoin.

Mikäli eläimen vointi tai käytös muuttuu edes vähän, hakeudu eläinlääkäriin. Monia iäkkään koiran vaivoja voidaan hoitaa ja koira voi elää hyvää elämää pidempään kuin ilman hoitoa.

Arjen aputoimet

Voit helpottaa vanhan koiran tai muun lemmikkivanhuksen arkea myös erilaisilla aputoimilla. Tässä muutamia esimerkkejä:

  • Aisteista ensimmäisenä heikkenee usein kuulo. Eläimelle kannattaakin opettaa jo ajoissa käsimerkkejä vihjeiksi erilaisille asioille, jotta kommunikointinne säilyy sujuvana kuulon heikentymisestä huolimatta.
  • Jos koiralla tai kissalla on jäykkyyttä lonkissa tai nivelissä, rappuset sänkyyn tai sohvalle on lemmikkiä ilahduttava apu.
  • Vanha ja huonomuistinen kissa hyötyy useasta vessalaatikosta.
  • Jos hampaat ovat kovin kärsineet, pehmeämmät lelut ja luut tuntuvat kivemmalta kuin kovat.
  • Huolehdi turkin hoidosta, jolloin ehkäiset esimerkiksi kissoilla karvapallojen muodostumista suolistoon.
  • Tarjoa iäkkäälle eläimelle mahdollisuus omaan rauhaan joka päivä.
  • Pidä huolta rutiineista ja säännöllisestä päivärytmistä, sillä muutokset stressaavat herkemmin eläinvanhuksia.

(Lista jatkuu kuvan jälkeen)

Ikääntyvä koira on metsälenkillä alkutalvella ja katsoo kameraan odottavaisesti.
Liikunta ja tutut harrastukset lisäävät vanhan eläimen hyvinvointia. Mitoita lenkit koiran jaksamisen mukaan – mieluiten lyhyitä lenkkejä mutta usein.

Ruokavalio

Seniorilemmikkien ruokinta on tuiki tärkeä osa hyvinvointia. Iäkäs koira ja muut eläimet hyötyvät ravintolisistä, rasvahapoista, antioksidanteista ja lihaksistoa tukevasta proteiinista.

Eläinten makuaisti voi heiketä iän myötä, mikä voi aiheuttaa ruokahaluttomuutta ja nirsoilua. Kokeile tarjota tuoksuvampaa ruokaa ja etsi eläintä itseään miellyttäviä makuja.

Virikkeistäminen, aktivointi, liikunta ja harrastukset

Leikistä riemuitsevat ihan kaikenikäiset eläimet! Aktivointi ja virikkeistäminen tarjoavat loistavaa aivojumppaa. Toisin kuin yleisesti luullaan, vanha koirakin oppii uutta, mutta oppiminen voi olla hitaampaa kuin nuoremmilla lajitovereilla.

Liikunta pitää seniorilemmikin vetreänä. Huolehdi kuitenkin, että lenkit pysyvät eläinyksilölle sopivina. Lenkit voivat olla pituudeltaan lyhyempiä, mutta niitä kannattaa olla useita päivän aikana.

Jos teillä on yhteinen harrastus, harrastusta kannattaa ylläpitää niin pitkään kuin mahdollista. Tärkeintä sekä nuoren että vanhankin koiran kanssa on, että eläin itse valitsee harrastuksen ja todella nauttii siitä.

Rentoutuminen

Tee seniorilemmikin elämästä mahdollisimman rentoa ja mukavaa, sillä se auttaa ehkäisemään eläimen stressiä. Nauttiiko ikääntyvä eläinystäväsi hieronnasta? Miten iäkäs koira tai kissa mieluiten rentoutuu?

Rentoutumista edesauttaa myös sopiva lämpötila. Esimerkiksi moni kissa rakastaa pötkötellä uuninpankolla, viltin mutkassa tai saunan pehmeissä jälkilämmöissä.

Kun on aika luopua


Kohtaamme vääjäämättä tilanteen, kun joudumme luopumaan rakkaasta perheenjäsenestämme. Yleensä se tarkoittaa sitä, että meidän täytyy tehdä vaikea päätös eläimen lopettamisesta – vain harvoin lemmikkimme nukahtavat itse ikiuneen, vaikka niin tietysti toivoisimme.

On äärettömän tärkeää, että emme pitkitä luopumista, koska silloin pitkitämme eläimen kärsimystä. Moni lemmikinomistaja toteaa jälkikäteen katuvansa sitä, että pohti päätöstä lemmikin kuolemasta liian pitkään.

Armollisin hetki luopua on silloin, kun lemmikin elämä ei ole enää elämisen arvoista. Jos esimerkiksi iäkäs koira ei enää syö tai juo, vetäytyy jatkuvasti omiin oloihin eikä enää touhua tuttuja asioita, on aika päästää irti ja tehdä ystävällesi rakkaudellinen viimeinen palvelus.

Jos vanhan koiran hyvinvointi askarruttaa tai kaipaat muutoin apua, tutustu Animal Heartsin palveluihin ja ole yhteydessä.

Lähteet:

Dog Aging Project
Global Trends in Pet Health
Oikeutta eläimille

SEY
Tiira, K. (2019). Koirien käyttäytyminen ja persoonallisuus. Helsinki: Tammi.
Ylikorpi, P. (2022). Kissanhoidon käsikirja: kissan käyttäytyminen, käsittely, perushoito ja ruokinta. Helsinki: Art House.